Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Epäilyksen lumoissa

Se olisi sitten sunnuntai,rauhallisen viikonlopun viimeinen päivä.Meillä on niinkin jännittävä sekä sosiaalinen elämä ollut että ollaan oltu ihan vaan keskenämme kotona.Eilen käytiin Kissalassa,mukaan tarttui pojille pienet lelut sekä äidille kaksi kirjaa.Maksoi huimat 4e! ;D Sitten pidettiin kotona "eskarin ja hoidon aloittamisjuhlat",herkuteltiin siis.Oli todella kovat bileet.
Tänään ollaan pesty pyykkiä,maalailtu vesiväreillä,tehty palapelejä ja luettu kirjoja.Sitten nukuttiin ekstrapitkät päikkärit ja pitäisi vielä ulkoilemaan tässä lähteä.

Viikonlopun aikana ollaan laitettu poikien huonetta kuntoon.Kaikki pinnat pesty,hinkutettu kunnolla puhtaaksi.Aika tiukkaan se maalipöly tarttuu...Nyt on huonekkin kunnossa,viime yön saivat jo nukkua siellä.:)



Heh,aika suuri ero ton poikien huoneen tunnelmassa verrattuna meidän makkariin.Vai mitä mieltä olette?






On taas tyypillistä että kun mamma lukee niin mistään muusta ei meinaa tulla mitään,ei ainakaan yöunista.Sain eilen Haydenin loppuun ja aloitin Epäilyksen tahkoamisen.Jouduin sen lumoihin täysin,paljon parempi kuin Uusikuu.Tai ehkä se vaikutti että en nyt jatkanut suoraan sarjan seuraavaan osaan vaan luin ton "Lapsi muiden joukossa"-tässä välissä.:) Tietääkö kukaan koska Aamunkoi on tulossa pokkarina?
Kun lukee jotain kirjaa niin sen henkilöhahmot,tapahtumat pyörivät päässä jatkuvasti.Minkä valinnan Bella tekee,kuka häntä jahtaa?Miten Jakob suhtautuu siihen kun Bella vihdoin aikoo muuttua?
Jotenkin tuntuu että se muuttuminen tapahtuu vasta viimeisessä kirjassa.Tai oikeastaan toivon että viimeinen kirja käsittelisi sitä kún Bella opettelee elämään "kylmäverisenä".
Ja kuka hitto on Bree Tanner???!:D

Huomenna pitäisi hoitaa asioita.Käydä työkkärissä,Kelassa,koulussa...Sitten alkaakin tiistaina koulu.Hitto kun jännittää jo valmiiksi todella paljon!Kyllä,mä olen niin epäsosiaalinen yksilö että mun kannattaakin olla ihan kusi sukassa...:P Mua kuitenkin syrjitään,luimin yksinäni jossain luokan perällä,en uskalla muuta kuin tuijottaa muistiinpanoihini...Ehkäpä ei pitäisi ajatella koko asiaa tai olen ihan kauhusta kankeena tiistaihin mennessä! :D
 
Ei tule tästä kirjoittamisesta mitään,olen ihan jumissa.Heräsin tosissaan vähän aikaa sitten,eikä päässä liiku yhtään mitään...Joten palaillaan vaikkapa huomenna,jos olisi vaikka jotain kerrottavaakin....

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Tunnustan;minulla on vakava riippuvuus...

Mun on nyt tunnustettava addiktioni;Kirjat ja lukeminen.

Olen ollut koukussa lukemiseen siitä asti kun opin lukemaan,eli 7vuotiaasta.Ahmin kirjoja,en osaa nautiskella niistä hiljakseen.Luen lähes pakkomielteisesti niin kauan kunnes kirja loppuu.Odotan kädet täristen jollekkin kirjalle jatko-osaa...

Luettujen kirjojen määrää en osaa sanoa,olisi kyllä ihan mielenkiintoista saada tietää se.Olen ensinnäkin nopea lukija ja kun koukutun kirjan maailmaan niin en osaa muuta tehdä.Keskittymiskykyni lukiessa on huippuluokkaa;en kuule enkä näe mitään muuta.Siirryn toiseen maailmaan,lumoudun jonkun muun mielikuvituksen tuotoksesta.
Tästä on ollut hyötyäkin,koulujutuissa.Pystyn keskittymään luettavaan tekstiin vaikka ympärillä olisi kamala hälinä,kokeisiin lukeminen ei tuota ongelmia;vaikka luen nopeasti niin muistan myös kaiken.
Kun oma elämä tuntuu liian rankalta niin on helppo paeta kirjallisuuteen.Näen tapahtumat mielessäni,itken ja nauran.Ihastun,rakastun,petyn,vihaan ja olen surullinen.Omat murheet tuntuvat kaukaisilta kun seilaa vaikkapa jossain 1800-luvulla tai maassa jota ei oikeasti edes ole.

Huonoja puolia tässä harrastuksessa on rahan meno sekä se,että kun luen niin kaikki muu jää tekemättä.Kotityöt seisovat,ajatukset harhailevat,kumppani jää usein vaille huomiota.Silti en voi lopettaa.Olen siis vakavasti riippuvainen.

Ihastun aika usein johonkin tiettyyn kirjailijaan ja luen yleensä hänen koko tuotantonsa(tietenkin mahdollisuuksien rajoissa).Olen kahlannut läpi niin klassikkoja kuin hömppääkin,kausittain.Nyt on menossa kevyemmän kirjallisuuden vaihe.

Ensimmäisiä kirjasarjoja jotka muistan lukeneeni on;Pikku vamppyyri,Neiti Etsivä,Viisikko,Sos,BSC...Sitten tuli 9v eteenpäin heppa-vaihe,eli luin kaikki kirjaston silloiset heppakirjat!:D Muistan myös elävävästi Hullu luokka-kirjasarjan joka oli todella hauska.Välillä tekisi mieli lukea nuo uudelleen,tosin voi olla että eivät enään niin koukuttavia olisi...;)
Aikuisempana olen lukenut Steeleä,Haydeniä,Lehtolaista,Härköstä,Linnaa...Apua,oikosulku.Tosissaan niitä kirjoja joita olen lukenut on niin hirveästi!


Viime aikoina olen taas eksynyt kirjakauppaan.Ostan toki myös kirjoja kirpputoreilta,kaivan muiden varastoja ja lainaan kirjastosta.
Nyt kuitenkin oli pakkorako,en jaksanut enään odottaa.
Tässäpä saaliini;




Ensisijaiset kohteeni olivat nuo Meyerin kirjat.Olisin kyllä saanut ne lainaksi mutta en voinut vastustaa kiusausta.Nyt ne on mun <3 Muutama sananen.Olen siis Houkutuksen ehtinyt lukea ja nyt meneillään Uusikuu,olisikohan parisen kymmentä sivua jäljellä. Olen aivan lumoutunut!Okei,kirjoja lukiessa tulee välillä mieleen että minkäköhän ikäisille nämä kirjat ovat alunperin suunnattuja?Villi veikkaus on että 15-18vuotiaille tytöille.En osaa eritellä että mistä tuo tunne tulee vai olenko asettanut omaan mieleeni tietynlaiset kriteerit aikuisten sekä nuorten kirjoille.Olisi mukava kuulla muiden mielipiteitä,onko kenellekkään muulle tullut tälläistä mielikuvaa. Kirjat on hyvin kirjoitettu,puuduttavia kohtia on todella harvassa.Olen ihastunut siihen kuinka Edwartin ja Bellan suhdetta kuvataan,siihen kuinka raastavaa rakkaus voi olla.Niin ja kyllä varmaan kaikki muutkin ovat aina pitäneet vamppyyrejä seksikkäinä olentoina?Vaarahan aina kiehtoo... ;D
Tässä kuva vielä kirjahyllystä.Kirjoja on tämän lisäksi liinavaatekaapissa,poikien huoneessa,sängynaluslaatikossa,varastossa,lainassa...Kirjanhan pois heittäminen ei tule kuuloonkaan,myyminen ei käy koska kirjan kohtaloa ei voi tietää,luopuminen...Niin,en vain pysty luopumaan kirjoista missään muodossa.Ne ovat mun aarteita! ;D

Onko meitä muita jotka ovat hurahtaneet täysin?Eksyvät usein siihen mystiseen maailmaan jonka kirjat tarjoavat?Meitä jotka jo lukemisen aloittaessa surevat sitä että se loppuu liian pian?