Tunnustan;minulla on vakava riippuvuus...

Mun on nyt tunnustettava addiktioni;Kirjat ja lukeminen.

Olen ollut koukussa lukemiseen siitä asti kun opin lukemaan,eli 7vuotiaasta.Ahmin kirjoja,en osaa nautiskella niistä hiljakseen.Luen lähes pakkomielteisesti niin kauan kunnes kirja loppuu.Odotan kädet täristen jollekkin kirjalle jatko-osaa...

Luettujen kirjojen määrää en osaa sanoa,olisi kyllä ihan mielenkiintoista saada tietää se.Olen ensinnäkin nopea lukija ja kun koukutun kirjan maailmaan niin en osaa muuta tehdä.Keskittymiskykyni lukiessa on huippuluokkaa;en kuule enkä näe mitään muuta.Siirryn toiseen maailmaan,lumoudun jonkun muun mielikuvituksen tuotoksesta.
Tästä on ollut hyötyäkin,koulujutuissa.Pystyn keskittymään luettavaan tekstiin vaikka ympärillä olisi kamala hälinä,kokeisiin lukeminen ei tuota ongelmia;vaikka luen nopeasti niin muistan myös kaiken.
Kun oma elämä tuntuu liian rankalta niin on helppo paeta kirjallisuuteen.Näen tapahtumat mielessäni,itken ja nauran.Ihastun,rakastun,petyn,vihaan ja olen surullinen.Omat murheet tuntuvat kaukaisilta kun seilaa vaikkapa jossain 1800-luvulla tai maassa jota ei oikeasti edes ole.

Huonoja puolia tässä harrastuksessa on rahan meno sekä se,että kun luen niin kaikki muu jää tekemättä.Kotityöt seisovat,ajatukset harhailevat,kumppani jää usein vaille huomiota.Silti en voi lopettaa.Olen siis vakavasti riippuvainen.

Ihastun aika usein johonkin tiettyyn kirjailijaan ja luen yleensä hänen koko tuotantonsa(tietenkin mahdollisuuksien rajoissa).Olen kahlannut läpi niin klassikkoja kuin hömppääkin,kausittain.Nyt on menossa kevyemmän kirjallisuuden vaihe.

Ensimmäisiä kirjasarjoja jotka muistan lukeneeni on;Pikku vamppyyri,Neiti Etsivä,Viisikko,Sos,BSC...Sitten tuli 9v eteenpäin heppa-vaihe,eli luin kaikki kirjaston silloiset heppakirjat!:D Muistan myös elävävästi Hullu luokka-kirjasarjan joka oli todella hauska.Välillä tekisi mieli lukea nuo uudelleen,tosin voi olla että eivät enään niin koukuttavia olisi...;)
Aikuisempana olen lukenut Steeleä,Haydeniä,Lehtolaista,Härköstä,Linnaa...Apua,oikosulku.Tosissaan niitä kirjoja joita olen lukenut on niin hirveästi!


Viime aikoina olen taas eksynyt kirjakauppaan.Ostan toki myös kirjoja kirpputoreilta,kaivan muiden varastoja ja lainaan kirjastosta.
Nyt kuitenkin oli pakkorako,en jaksanut enään odottaa.
Tässäpä saaliini;




Ensisijaiset kohteeni olivat nuo Meyerin kirjat.Olisin kyllä saanut ne lainaksi mutta en voinut vastustaa kiusausta.Nyt ne on mun <3 Muutama sananen.Olen siis Houkutuksen ehtinyt lukea ja nyt meneillään Uusikuu,olisikohan parisen kymmentä sivua jäljellä. Olen aivan lumoutunut!Okei,kirjoja lukiessa tulee välillä mieleen että minkäköhän ikäisille nämä kirjat ovat alunperin suunnattuja?Villi veikkaus on että 15-18vuotiaille tytöille.En osaa eritellä että mistä tuo tunne tulee vai olenko asettanut omaan mieleeni tietynlaiset kriteerit aikuisten sekä nuorten kirjoille.Olisi mukava kuulla muiden mielipiteitä,onko kenellekkään muulle tullut tälläistä mielikuvaa. Kirjat on hyvin kirjoitettu,puuduttavia kohtia on todella harvassa.Olen ihastunut siihen kuinka Edwartin ja Bellan suhdetta kuvataan,siihen kuinka raastavaa rakkaus voi olla.Niin ja kyllä varmaan kaikki muutkin ovat aina pitäneet vamppyyrejä seksikkäinä olentoina?Vaarahan aina kiehtoo... ;D
Tässä kuva vielä kirjahyllystä.Kirjoja on tämän lisäksi liinavaatekaapissa,poikien huoneessa,sängynaluslaatikossa,varastossa,lainassa...Kirjanhan pois heittäminen ei tule kuuloonkaan,myyminen ei käy koska kirjan kohtaloa ei voi tietää,luopuminen...Niin,en vain pysty luopumaan kirjoista missään muodossa.Ne ovat mun aarteita! ;D

Onko meitä muita jotka ovat hurahtaneet täysin?Eksyvät usein siihen mystiseen maailmaan jonka kirjat tarjoavat?Meitä jotka jo lukemisen aloittaessa surevat sitä että se loppuu liian pian?