Ihania hetkiä

Parin päivän matalaliidon jälkeen on alkanut jo hymyilyttämään.Tiedä sitten toimiiko eläimet ja liikunta oikeasti terapia muotona,omaa oloani ainakin ne helpottivat.Samoin vaikean päätöksen tekeminen joka oli onneksi karvanaaman kanssa yhteinen.Nyt sitten enään jännätään onnistuuko se ja miten siitä sitten selvitään.Juteltiin että joskus käy näin,ei vain oikeasti nyt ole mahdollisuutta tälläiseen.Huono hetki,viisi vuotta eteenpäin niin tilanne olisi ollut ehkä jo ihan toinen.Nyt meidän kummankaan voimavarat eivät riitä enempään.Maanantaina varmaan selviää jo hieman enemmän,ensi viikon aikana luulen että asiat selviävät lopullisesti.Toivon ainakin niin,en kestä ihan tälläistä stressiä kuitenkaan.

Keskiviikkona oli lenkkeily päivä.Aamupäivällä kuskasin Minimon futistreeneihin ja lähdin itse lenkille.Seuraa pitivät Minimii,koira sekä kaksi kaveriani.Olisikohan lenkin pituus ollut noin 7-8km?Kuitenkin ihan hyvää teki.
Illalla vein pojat hoitoon äidille ja lähdin koiran kanssa tarpomaan.Kuulokkeet korviin,juoksutrikoot jalkaan ja menoksi.Oli kyllä todella hyvä fiilis,ei tullut ajateltua oikein edes mitään.Eli totaallinen nollaus.Käytiin vähän metsässä,sitten mentiin monta kilometriä sellaista tietä jossa ei oikeastaan paljoakaan ollut taloja,vain metsää ja peltoa ympärillä.Ihanan rauhallista. :) Lenkin pituudeksi arvioisin kaikkineen oheistoimintoineen noin 10km.Ja kyllä tuntui jo hieman jaloissa illalla.:D

Torstaina pääsin ratsastamaan.E piti mulle ridatunnin ja oltiin Kentsun kanssa molemmat hiestä märkiä.Se on pirullinen otus,ei tee mitään jos ei pakoteta.Ja kuumenee todella helposti!Kauhean ähinän,vääntämisen,hillitsemisen ja kannustamisen kanssa se alkoi todellakin kulkemaan kuin unelma,jokaisessa askellajissa.Olin oikein tyytyväinen,ensimmäisen kerran sain sen menemään todella hyvin!Huomasin oikeasti nyt ensimmäistä kertaa kuinka taitava se on kun vain haluaa ja herkkä avuille.Jo pelkällä istunnallakin on suuri vaikutus siihen mitä se tekee,oli siis omaa syytäni kun piti laukasta vaihtaa raviin niin tämä hidasti käyntiin.Tuli itsekkin tsempattua tosissaan ja oli kiva kun joku korjasi jatkuvalla syötöllä mun omia asentovirheitäni.Opin myös Kentsusta paljon muuta uutta.
Tunnin jälkeen polle pääsi pesulle ja laitsalle syömään,että ei pääse sitten vahingossakaan laihtumaan.;) Itseasiassa olin hieman kateellinen tuosta pesusta,olisi itsellekkin kelvannut tunnin jälkeen suihku,oli meinaan paita ja pää aivan märkiä.Ja kuka kehtaa väittää että ratsastaminen ei ole kuntoilua?! XD

Tänään olisi Minimolla ollut futistreenit mutta skipattiin ne.Lähdettiin sen sijaan kaverin luokse Rmk jolla on myös kaksi poikaa.Ja suurinpiirtein samanikäisiä kuin mun omani.Eli kaikille seuraa.Siis hyvää seuraa ;D :*
Olin varannut parkin ja pääsin tekemään yläkropan treeniä.Jostain syystä taas hieman töksähteli.Ok,ojentajat meni ihan hyvin mutta ylätalja sekä haba taljassa ei oikein meinannut kulkea.Viparit seisten meni kivasti,maaten päin helvettiä.Pystypunnerrus sekä pena kp meni taas ihan kivasti,olin tyytyväinen.
Oli kiva tehdä habaa kp;llä kun vieressä seisoi semmoinen järjetön muskelikasa tekemässä samaa mutta moninkertaisilla painoilla.Tuli pieni painokateus ja olikin pakko kommentoida että oikein hävettää siinä vieressä treenata näillä naruillani...;D
Taaskin olin näkeväni jonkun pienen rusinan tuolla olkapäissä,voisikohan se olla alkava patti?Vai heittikö lamput vain varjon,oliko toiveajattelua?Kyllä se vielä jonain päivänä sieltä kasvaa,pakkohan sen on.Niin että näkyy pienemmälläkin rasituksella kuin tunnin rääkillä...:P

Huomenna on serkun rippijuhlat ja jos ehdin niin illalla menen ratsastamaan.Sitten su on myös ratsastusta luvassa,jos vain toi äitee ottaa pojat hoiviinsa siksi aikaa.Tietenkin myös lenkkiä täytyy tehdä koiran kanssa.:)
Huoltsikka pitäisi jossain välissä käydä siivoamassa ja ehkä jotain pientä täällä kotonakin tehdä.Siihen sain jo hyvän alun tänään.:)

Onko tuollaisilla eskarin aloittavilla lapsilla joku pirun uhmavaihe?Oon taas tänään vääntänyt Minimon kanssa ihan kaikesta.Suoraansanoen välillä tuntuu että se vittuilee päin naamaa.Joka asiassa pitää vänkää vastaan,kaikki on aina niin väärin,hän ei tottele aikuisia vaan kuulemma häntä pitäisi totella,hän ei kuuntele,mä en kuulemma saa komentaa yhtään jne.*huokaa* Tarvitsisin jonkun lisäpiuhan,oikeasti.On tuossa hyvätkin puolensa,en sitä sano.Joskus vaan on tälläisiä päiviä kun mikään ei tunnu onnistuvan tuon herran kanssa.Mistäköhän lienee perineen tuon jääräpäisyyden? ;D

Minimii on...Se on ollut taas tuollainen suloinen pörröpää.Alkava uhmaikä,koettelee,karkailee,söpöilee...Eikä nuku vieläkään.Koska tuo lapsi oikein alkaa nukkumaan yönsä ja koska nukkumaan meneminen on helpompaa?Joskus teininä?
Pikkuhiljaa alkanut väsyttämään nuo yöheräilyt,nukkuisi edes kerran viikossa kunnon yöunet niin että ei heräisi kertaakaan!Mutta on se semmoinen lutunen vauva,pieni hurmuri.
Meillä muuten purraan yhä!Mä olen ihan mustelmilla,kauhulla oikein odotan seuraavaa puremaa.En tiedä jatkaako se sitä puremista koska jotenkin siitä on hauskaa nähdä toisen reaktio vai mikä siinä on?Koska en haluaisi uskoa että ihan ilkeyttään vaan puree,siksi että haluaa satuttaa.Ja todella kovaa sitten pureekin,mä näytän ihan hakatulta!:O Oman osansa on saanut Minimo,koira...Ihan kaikki.:(

Heh,se en ollut sitten minä joka tapoin parvekekukat tänä vuonna.Puput olivat hieman herkutelleet yön aikana,nyt mulla on tyylikkään sänget ruukuissa...

Mutta jospa mä menisin nyt nukkumaan.Vaikka huomenna aamupäivällä ei olekkaan ihmeempiä suunnitelmia niin silti koira pitää käyttää lenkillä.Olisi myös ihan kiva jos itselläni pienenisi nuo jätesäkit silmien alla...

Palaillaan taasen.:)