voihan selkä...

Viime yö oli jotain aivan hirveää.Heräsin siihen kun selkää särki ihan pirusti,tuntui kuin joku olisi tökkinyt puukolla sitä.Tuosta lapaluiden alta särkee...Lätkin siihen muutamaan otteeseen "persegeeliä" (perskindolia) ja vedin muutaman buranan.Aamulla sama meno jatkui,pelkäsin jo että näinköhän sitä taas ollaan selkävammasia.Nyt kuitenkin selkä alkaa olee jo suht ok,ei ole pahemmin kipuillut.Venyttelin äskön ja voi että mikä rutina ja pauke sieltä kävi.Musta kyllä koko kroppa kuullosti siltä kuin ovi olisi narissut.Pitäisi kait jotenkin öljytä ;)

Tänään sitten pidin vielä yhden pakollisen lepopäivän,en uskaltanut lähteä salille huhkimaan ton selän kanssa,ties vaikka olis pahasti mennyt.Tästä intoutuneena varasin huomenna paikan bodypumppiin,saa koko kroppa harjoitusta.Tiedä vaikka tykkäisin,en ole ennen ollutkaan.:)






Päivä mennyt nukkuessa ja touhutessa kaikenlaista epämääräistä.Istutin parvekkeelle kukkia,nyt saa lyödä vetoa sitten että koska mä onnistun tappamaan ne.En jostain syystä saa edes kaktusta pysymään hengissä...:O
Kävin myös huoltsikan puunaamassa erityisen hyvin,meinasi turhauttaa kotona kökkiminen.

Aamulla mulla oli aika tuolla terkkarissa,kävin juttelemassa mun voinnista.Siellä oltiin sitä mieltä että on hyvä jos palaan työelämään syksyllä mutta oman voinnin mukaan.Suosittelivat että tekisin kolme päivästä viikkoa,vain aamua ja satunnaisia viikonloppuja.Ja että pojat silti olisivat 5pv viikossa hoidossa,saan sitten lepäillä ne pari päivää.Tämä ei oikein sovi mun arvoihin mutta pistän kyllä harkintaan.Koulusta sanoivat että jos nyt vielä ei syksyllä,siihen kuitenkin pitää panostaa täysillä ja on aika stressaavaa.En välttämättä vielä kestä ihan sellaista.Hiljaa hyvä tulee,positiivisella mielellä menen eteenpäin.:)

Anoppini kävi ilahduttamassa mua aikaisin aamulla.Ei olla taas nähty pitkään aikaan ja hyvä niin...Heti kun paukkasi ovesta sisään niin alkoi päivittelemään sitä kuinka turvonnut olen viime vuoteen verrattuna.Että miten mä näytän tältä kun viime vuonna olin niin timmissä kunnossa.VOI JUMALAUTA SANON MINÄ.Kuittasin vaan että jos tietäis edes hieman meidän elämästä niin tietäisi myös sen että mä vain makasin neljä kuukautta ja olen sen jälkeen ollut todella varovainen kaiken suhteen.Että nyt olen taas uskaltautunut salilla käymään ja olo alkaa paranemaan.En edes jaksanut nuhdella karvanaamaa kun kuittaili äidillensä tämän päivittäisestä dokaamisesta,nauroin vain partaani.Siitäs sai,vtun juoppo.:P
Ei mua yleensä kiinnosta mitä muut ajattelee musta mutta kyllä toi pisti silti hieman kyrpimään.Luulisi että tuon ikäisellä ihmisellä olisi edes jotain käytöstapoja ja mitä vittua se sille kuuluu vaikka painaisin tonnin enkä mahtuisi ovesta ulos...Kattoisi peiliin ja miettisi oikein tarkasti että onko sillä varaa arvostella.

Olen tänään taas katsonut entistä tarkemmin mitä pistän suuhuni,kalorit siis miinuksella tänään.On todella turvonnut ja lihava olo,lihavempi kuin normaalisti.Johtuikohan se tuosta kommentista?:/

Eipä tänne mitään muuta kuulu,mä menen nyt kaivamaan kuopan hölskyville pakaroilleni tonne sängyn pohjalle.Palataan huomenna,toivottavasti paremmin mielin.